Lyhytnovelli
-
Vanha Kojo
Olen löytänyt rauhan, ja hyvän paikan kuolla. Katsokaa minua. Tätä ukon raihnaista vartaloa, joka makaa vuoteellaan, haituvat harmaantuneena, jäsenet jäykkinä kuin hapertuneet ajopuut, ja joka yskii kuivakkaa yskää pihisevien keuhkojen perukoilta. Astma. Meikäläisiä sekin voi vaivata, näin olen kuullut. Tänään tunnen vanhentuneeni ainakin kymmenen vuotta. Kuin kuivat oksat, myös luuni narisevat ojentaessani jalkani parempaan asentoon… Continue reading
-
Sinulle, lapseni, minä annan meren
Odotin aina, että se heräisi ja alkaisi saalistamaan. Sitten lopulta syöksisi sisuksistaan kaluamansa luut, jonka jälkeen rannalta löytyi aina kauniita simpukoita, merilasia ja elämisen jälkiä. Continue reading
-
Pääsiäisnoidan vierailu
Oven takana seisoo kyyryselkäinen vanha mummo. Se on ilmeisesti koputtanut oveen luudalla, johon se nyt nojaa näyttäen ikivanhalta, mutta silti kärsimättömältä. Vanhat harvoin ovat kärsimättömiä, mutta tämä yksilö jos joku vaikuttaa sellaiselta. Koputus oli ollut vaativa ja ääni kantautui työhuoneeseen asti. Lapset tirkistelevät nyt selkäsi takana ja kuiskuttelevat keskenään. ”Se on noita”, he supattavat ja… Continue reading